30.8.2019

Suomalaisten riski kuolla kansantauteihin pienenee – ylipainon ja lihavuuden yleistyminen voi hidastaa hyvää kehitystä

Ennenaikainen kuolleisuus keskeisiin kansantauteihin on vähentynyt Suomessa. Tärkein syy tähän on keskeisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin, korkean verenpaineen ja korkean kolesterolin väheneminen. THL on julkaissut selvityksen kansantautikuolleisuuden kehityksestä Suomessa ja ennusteen tuleville vuosille. Tutkijat ovat myös tarkastelleet erikseen erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutoksia.

Sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavat riskitekijät ovat merkittävästi vähentyneet Suomessa 25 vuoden aikana, mutta lasku on hidastunut viime vuosina.

Tupakointi on vähentynyt merkittävästi: vuonna 1992 miehistä tupakoi 37 % ja naisista 21 %. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 26 % ja 17 %. Kolesterolitasot nousivat vuosina 2007–2012, mutta kääntyivät sitten laskuun. Kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin lisäksi myös verenpainetasot laskivat vuodesta 2012 vuoteen 2017.

Sen sijaan sekä miesten että naisten painoindeksi nousi ja vyötärön ympärys kasvoi merkitsevästi vuodesta 1992 vuoteen 2017. Vuonna 1992 oli 16 % miehistä ja 15 % naisista lihavia (painoindeksi yli 30). Vuonna 2017 lihavien osuus oli noussut molemmilla sukupuolilla 23 prosenttiin.

WHO:n tavoite ennenaikaisen kuolleisuuden laskussa voidaan saavuttaa, jos riskitekijöiden tasot jatkavat laskuaan

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi kansainvälisen kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman vuonna 2013. Ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiikkaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia, joiden avulla jäsenvaltiot pyrkivät yhdeksään tavoitteeseen vuodesta 2010 vuoteen 2025 mennessä.

WHO:n ohjelma kohdistuu neljään kansanterveydellisesti tärkeään tautiryhmään: sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Yksi WHO:n tavoitteista on, että ennenaikainen kuolleisuus näihin tauteihin laskee 25 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2025. Tavoitteen toteutumista seurataan indikaattorilla, joka kuvaa todennäköisyyttä, että 30-vuotias kuolee johonkin edellä mainituista kuolinsyistä ennen kuin täyttää 70 vuotta.

Sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat Suomessa yli puolet niin työikäisten kuolemista kuin kaikista kuolemista yhteensä. Vuonna 1970 todennäköisyys kuolla johonkin edellä mainituista sairauksista ennen 70. ikävuotta oli miehillä 40 prosenttia ja naisilla 20 prosenttia. Vuonna 2010 ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys oli miehillä 15 prosenttia ja naisilla 7,7 prosenttia. Vuonna 2017 vastaavat todennäköisyydet olivat miehillä 13 prosenttia ja naisilla 7,1 prosenttia.

Jos kuolleisuuden muutos jatkuu suunnilleen samanlaisena, kansantautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden todennäköisyys on vuonna 2025 miehillä 9,9 prosenttia ja naisilla 5,6 prosenttia. Tällöin saavutetaan WHO:n tavoite 25 prosentin laskusta ennenaikaisessa kuolleisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin, että keskeisten riskitekijöiden lasku jatkuu.

”Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin on vähentynyt, koska tunnetut riskitekijät, kuten tupakointi, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli ovat vähentyneet ja tautien hoito on parantunut. Toisaalta epäsuotuisaa kehitystä on muun muassa ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen”, kertoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

THL raportoi WHO:n eri tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomessa ja julkaisee kesällä ja syksyllä väliarviot tavoitteiden toteutumisesta. Aiemmin on julkaistu väliarviot alkoholista ja liikunnasta.

Lähde:

Jousilahti P, Kuulasmaa K, Koskinen S, Tolonen H, Pietilä A, Peltonen M. Suomi saavuttanee WHO:n tavoitteen kansantautikuolleisuuden vähentämisessä vuoteen 2025 mennessä. Tutkimuksesta tiiviisti 32, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Laatikainen T, Härkänen T, Borodulin K, Harald K, Koskinen S, Männistö S, Peltonen M, Sundvall J, Valsta L, Vartiainen E, Jousilahti P. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät 1992–2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut. Suomen Lääkärilehti 2019:35; 1886–1890.

Lisätietoja:

Pekka Jousilahti
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8623
Enable JavaScript to view protected content.

Tiina Laatikainen
professori
THL ja Itä-Suomen yliopisto
puh. 029 524 8936
Enable JavaScript to view protected content.

Aiheesta aiemmin:

Suomalaiset liikkuvat vapaa-ajallaan yhä enemmän. THL:n uutinen 26.8.2019. https://thl.fi/fi/-/suomalaiset-liikkuvat-vapaa-ajallaan-yha-enemman

Suomi voi saavuttaa WHO:n alkoholihaittojen vähentämisen tavoitteet, jos kulutus jatkaa laskuaan vuoden 2018 pysähdyksen jälkeen. THL:n uutinen 2.7.2019 https://thl.fi/fi/-/suomi-voi-saavuttaa-who-n-alkoholihaittojen-vahentamisen-tavoitteet-jos-kulutus-jatkaa-laskuaan-vuoden-2018-pysahdyksen-jalkeen